Tulin eilen Vantaalta takaisin keskustaan. Ei, älkää kysykö mitä minä tein Vantaalla, ette halua tietää.
Kuitenkin noustessani metrosta näin kadulla kipeäätekevän kauniin rokkipojan. Kyllähän te tiedätte, laiha, mustat farkut, tennarit, rokkitukka, nätti naama jne. Ja jotenkin tiesin, että se odottaa omaa rokkityttöään. Ja kohta siihen riensikin kipeäätekevän kaunis rokkityttö (pieni, laiha, pörrönen tukka, nätit ja vähän boheemit mutta kutenkin siistit ja viimeseen asti mietityt vaatteet ja kengät).
Ajattelin siinä hetkessä, että meikä ei tuu koskaan saamaan tuommosta kipeäätekevän kaunista rokkipoikaa. Ihan siksi, koska paahdan menemään tuolla homssuisena, tukka joskus kampaamattomana, hame vyötärölle hilautuen, vessapaperia kengässä, hammastahnaa suupielissä ja jos meikkaan niin ripsarit poskilla. Ei tämmöset "homssantuusat" saa poikia jotka on varattu täydellisille olennoille.
Huokaus.
Joskus helpottaisi, jos ne rokkitytöt edes kerran kävelisivät sitä vessapaperia kengässä tai hame survottuna sukkahousuihin. Mutta ei, he ovat täydellisiä. Aina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ja miksi et muuttaisi homssuisuuttasi rokkitytömmäksi tai muuten vain siistimmäksi? Jos tyyli on muuten siisti, vessapaperi kengässä ja hammastahna suupielessä voivat vaikuttaa vain söpöltä.
VastaaPoistaTarkoitin homssuisuudella juuri tuota vessapaperia kengässä. Yleensä kyllä muuten vaatteeni ovat suht-koht siistit, tai jos olen jopa asiasta tehden oikein laittautunut niin hyvinkin siistit. Kuitenkin aina tulee joku joka sitten sen imagon romuttaa (esim. tuulenpuuska joka sotkee kampauksen, se pahuksen vessapaperi tai sukkahousuihin jäävä hameenhelma)
VastaaPoista